Perustaminen
 

Metsästysseura perustettiin Haminalahden koululla 16.11.1960 pidetyssä kokouksessa. Paikalla oli 25 osaanottajaa.
 

Perustamiskokouksen pöytäkirja on lyhyt ja ytimekäs:
I Päätettiin perustaa Haminalahden Eränkävijät ry.
II Vahvistettiin säännöt
III Valittiin johtokunnan jäsenet vuosille 1960-63.  
Kalle Ruuskanen, Hugo Ukkonen, Aaro Kröger, Uuras Roininen, Arvo Heimonen, Pertti Kinnunen ja varajäseniksi Pekka Heimonen ja Teuvo Kvick
IV Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin.
V Johtokunta velvoitettiin toimimaan sääntöjen rekisterömiseksi 
VI Vuokrasopimuste sopinisoikeus on johtokunnalla
VII Liittymismaksu on 2000 mk, vuotuinen jäsenmaksu 1000 mk.*
VIII Jäsenoikeuden saa Haminalahden ja Rytkyn kyläläiset. Johtokunnalla on oikeus jäsentenottoon anomuksesta
IX Enimmäisjäsenmääräksi tässä vaiheesa vahvistettiin 25.
X Tilintarkastajiksi valittiin Veikko Ruuskanen ja Aatu Ruuskanen ja varalle Tauno Korhonen


(* Vuoden 1963 rahauudistus teki tuhannenmarkan setelistä kympin arvoisen)
(Päätös Haminalahden eränkävijöiden hyväksymisestä  yhdistysrekisteriin tehtiin 23.12.1960)

 

 Välittömästi perustamiskokouksen jälkeen Kaislastenlahtelainen Reino Kekkonen oli saanut vihiä seuran perustamisesta. Hän värväsi välitömästi Sulevi Korhosen, Simo Pirskasen ja Samuli Savolaisen neuvotteluun puheenjohtajaksi valitun Pertti Kinnusen luokse ajatuksella, että Kaislastenlahti hyväksyttäisiin myös seuran alueeksi ja siellä olevat halukkaat jäseniksi. Puheenjohtaja oli myönteinen asialle ja seuraavassa vuosikokouksessa talvella 1961 Kaislahtenlahti hyväksyttiin seuran alueeksi ja sieltä jäsennyyttä hakeneet jäseniksi. Samalla oli peruttava myös perustavan kokouksen päätös rajata alue vain Rytkylle ja Haminalahteen sekä päätös enimmäisjäsenmäärästä.
 

Perustavan kokouksen yhteydessä jäseniksi oli hyväksytty Pertti Kinnunen, Arvo Heimonen, Aaro Kröger, Uuras Roininen, Pekka Heimonen, Teuvo Kvick, Veikko Ruuskanen, Aatu Ruuskanen, Tauno Ruuskanen, Toivo Niemeläinen, Kalle Ruuskanen, Hugo Ukkonen, Tapio Savolainen, Toivo Savolainen, Unto Immonen, Tauno Morko, Erkki Sutinen, Onni Kröger, Pertti Korhonen, Pertti Kröger ja Tauno Korhonen. Ensimmäisessä vuosikokouksessa talvella 1961 valittiin sitten Kaislastenlahtelaiset ja muut jäseennyytä hakeneet, jolloin jäsenluettelo täydentyi seuravilla henkilöillä: Pentti Hänninen, Teuvo Eskelinen, Reino Kekkonen, Simo Pirskanen, Herman Kovero, Sulevi Korhonen, Matti Martikainen, Reino Yletyinen, Pentti Miettinen, Viktor Juvonen, Veikko Sutinen ja Reijo Korhonen. Näin alkavaa metsästyskautta odoteltaessa jäsenmäärä oli 33.

Myös johtokunnan jäsenistöön tuli muutoksia tässä vuosikokouksessa kun Kaislastenlahti tuli mukaan. Sulevi Korhonen ja Teuvo Kvick tulivat uusina ja Hugo Ukkonen ja Toivo Niemeläinen nimettiin varajäseniksi. Lisäksi nimettiin metsästys ja ammuntajaosto, hirvijaosto, yhteysjaosto ja valistusjaosto. Yhteysjaostoon nimettiin Pertti Kinnunen ja Uuras Roininen, sillä sitä tarvittiin yhteydenpitoon naapuriseuroihin ja riistahoitoyhdistykseen.
 

Seuran perustamista edeltäneet vaiheet

Valtakunnallisella ja maakuntatasolla kannustettiin 1950-1960 luvuilla perustamaan uusia metsästysseuroja sillä järjestäytyvä ja lakeja kunnioittava metsästyskultturi eteni parhaiten seurojen puitteissa. Myös hirvikannat alkoivat pikkuhiljaa kasvaa ja kaatolupien saannin edellyksenä oli vähintää 1000 ha metsästysalue. Erikoisesti Haminalahden kyläläisten metsästysmahdollisuuksia rajoitti sopivien metsästysmaiden puute. Suurin osa kylän metsästysmaista oli vuokrattu Haminalahden Metsästysseuralle, jonka jäsenet olivat pääosin kuopiolaisia. Kookkaiden talojen omistajat toki saivat metsästää omilla maillaan, mutta pienempien tilusten haltijat olivat vaikeuksissa. Kyläläisten oman seuran perustamisesta oli käyty hajanaisia keskusteluja ja esimerkiksi Kuikkalan Heikki Korhonen oli kannustanut Tapio Savolaista käynnistämään uuden seuran perustamishankkeen. Syksyllä 1960 käydyt kunnallisvaalit ja siihen kuuluva Haminalahden äänestyspaikan vaalilautakunta olivat lopullinen sysäyksenantaja käytännön toiminnalle. Kysymys ei ollut politiikasta, ainostaan siitä että vaalilautakunnassa oli useita innokkaita metsämiehiä. Vaalit olivat kaksipäiväiset ja vaalipiiri äänestäjillä mitattuna pieni, joten väliin jäi luppoaikaa jolloin voitiin puhua metsästyksestä. Vaalilautakunnassa olivat ainakin Pertti Kinnunen, Uuras Roininen, Veikko Ruuskanen, Toivo Savolainen, Unto Immonen ja Arvo Nikulainen. He edustivat useita puolueita, mutta kaikilla oli yhteinen harrastus, metsästys. Liekkö ollut Arvo Nikulainen, joka muisti, että vanhan seuran metsästysmaiden vuokra-aika oli loppunut ja uusia sopimuksia ei oltu vielä tehty. Tämä antaisi mahdollisuuden vuokramaiden saantiin. Niin ryhdyttiin toimimaan. Välittömästi pyydettiin riistapäällikkö Olavi Raetpaloa pitämään koulutustilaisuutta koululle, jossa käytiin läpi uuden seuran perustamistoimenpiteet. Tieto kokouksesta oli kiirinyt Rytkyn kylälle, ja sieltä tuli metsämiehiä tilaisuuteen mukaan. Alkuasetelma oli se, että molemmille kylille perustettaisiin oma seura. Nähtävästi Raetpalon kannustamana päädyttiin yhteen seuraan ja kuten aikaisemmin todettiin mukaan tuli hieman myöhemmin myös Kaislastenlahti.
 

Metsästysmaiden vuokraus ja suhteet vanhaan seuraan.

Metsästysmaiden vuokraus oli seuran ensimmäisiä tehtäviä. Ennakkoon oli jo tehty muutamia tiedusteluja ja luonnollisesti perustamiskokouksessa mukana olleet maanomistajat olivat sitoutuneet tulemaan mukaan. Ensimmäisessä vaiheessa sopimusten tekijöiksi oli sovittu johtokunnan jäsenet. Kinnunen neuvotteli Hiekkalan ja Roininen Jalkalanmäen sopimukset, mutta kun Kaislastenlahden mukaan tulosta oli jo alustavasti sovittu, johtokunnan kokouksessa 17.1.1961 valittiin vuokrasopimusten tekijöiksi Sulevi Korhonen, Pertti Kinnunen, Teuvo Kvick, Kalle Ruuskanen, Hugo Ukkonen, Matti Hyttinen, Simo Pirskanen, Onni Kröger ja Uuras Roininen. Sopimukset oli Haminalahdessa tehtävä nopeasti koska vanhan seuran sopimusaika oli umpeutunut  ja uusia ei vielä oltu tarjottu.

Tieto Haminalahden Metsästysseuralle uuden paikallisseuran perustamisesta tuli, kun he aloittivat vuokrasopimusten uusinna hieman myöhässä. Tämä oli tietysti yllätys. Ajoittain kiivaatkin neuvottelut aloitettiin välittömästi. Useiden neuvottelukierrosten jälkeen päästiin kuitenkin sopimukseen ja Länsirannantie sovittiin rajaksi ja Eränkävijät saivat oikeuden hirvenmetsästykseen myös esm. Viitaniemellä. Neuvottelijoina olivat vanhasta seurasta Lennart Tapola ja Arvo Koskinen ja uudesta Pertti Kinnunen ja Uuras Roininen.